12.2.08

Muutoksia ja muuttumattomuutta

Hän selaili lehteä syödessään.
Ruotsi oli hoidellut huonosti mahdollisuutensa jääkiekon maailmanmestaruuteen, ja joukkueen johto, valmentaja ja pelaajat ilmensivät urheiluhengen puutetta syyttelemällä julkisesti toisiaan puheissaan. Kähinää näytti olevan televisiossakin, jossa monopolijohtoinen yritys selvästi teki kaikkensa pitääkseen eri kanavien uutisaineiston tiukassa kontrollissa.
Sensuuria, ajatteli Gunvald Larsson. Silkkihansikkain. Tyypillistä kapitalistiselle holhousmentaliteetille.

Lepäilen vilustuneena kotonani ja luen Maj Sjöwallin & Per Wahlöön dekkareita. Yllä oleva tekstinpätkä on romaanista Komisario Beck tähtäimessä, joka julkaistiin vuonna 1971. Liki neljäkymmentä vuotta ei ole muutanut Larssonin moitetta miksikään, syypäiksi vain nimetään nykyään eri tyypit kuin tuolloin.

Kirjan loppupuolelta vielä toinen sitaatti:

Erikoismiehet, joiden piti lopettaa terrori – sama vanha nimitys, joka kerta toisensa jälkeen ilmestyi käyttöön kun ei tuntunut löytyvän uudempiakaan – olivat kaksi nuorta poliisia, joilla oli laaja kokemus lähitaistelussa ja nopeissa hyökkäyksissä.

Tunnisteet: , , , ,

3 Comments:

Blogger Panu said...

Minusta Sjöwallin ja Wahlöön kirjat ovat tylsää kommunistipropagandaa ja uuvuttavaa seksiä. Nuorena poikana puolivillaisinkin "yhteiskuntakritiikki" kyllä kolahti. Tämä johtuu vain siitä, että nuoret pojat ovat tyhmiä eikä heille juolahda mieleen, että heidän pitäisi joskus ottaa vastuutakin yhteiskunnasta. Vastuuttomana on helppo kritisoida.

Sori, olen vähän kokoomuslaisella päällä tänään.

14.2.08  
Blogger Eufemia said...

Ai, minusta ne ovat etupäässä liikuttavaa ajankuvaa ja hihityttävää tilannekomiikkaa. Sarjan alkupään kirjat, ne joissa keskitytään enemmän dekkariuteen ja vähemmän yhteiskuntakritiikkiin, ovat parhaita.

Saahan sitä olla kokoomuslaisella päällä. Minä en kylläkään ole.

14.2.08  
Anonymous Nimetön said...

mitä mahtoi selata lehteä syödessään hyvä ευφεμια
bon apetit

10.3.08  

Lähetä kommentti

<< Home