26.7.07

Ihmisystävällisyys, että-lauseet ja elementtitalot

Olen keskustellut viime aikoina erään ystäväni kanssa muun muassa arkkitehtuurista ja kirjoittamisesta. Ystäväni ei pidä suurimmasta osasta 1900-luvun arkkitehtuuria eikä "että" -alkuisista sivulauseista. Ymmärrän häntä toisaalta hyvin, elementtitalot ovat usein rumia ja että-lauseet kömpelöitä. Toisaalta: pidän niistä silti. Voi jopa sanoa, että arvostan elementtilähiörakentamista ja että-lauseita. Kummankin kaunistaa silmissäni se ihmisystävällisyys, joka niiden valitsemiseen on johtanut.

Elementtirakentamisen historia liittyy lähiöiden historiaan. Mitäänsanomaton lähiötalo on tuotettu, jotta saataisiin käytettävissä olevilla varoilla rakennettua mahdollisimman paljon mahdollisimman hyviä asuntoja ihmisille, jotka eivät voi maksaa niistä kuin vähän. Elementeistä rakentaminen teki rakentamisesta entistäkin halvempaa. Rakennustekniikan kehitys siis päästi yhä useampia ihmisiä pois hellahuoneista ja homeisista luukuista terveellisiin, valoisiin ja tilaviin asuntoihin. Samalla se rajoitti suunnittelua melkoisesti, kaunis tai edes ei-ruma elementtirakentaminen on epäilemättä haastavaa. Erityisen haastavaa se lienee ollut elementtitekniikoiden kehityksen alkuvaiheessa 1960-luvulla.

Kun katson rumaa ja usein ränstynyttä 60- tai 70-luvun lähiöelementtitaloa, nirso esteetikko minussa nyrpistää nenäänsä, mutta sydämessäni läikähtää. Siihen muuttaminen on ollut ilo. Edelleenkin noiden rotiskojen ansiosta tässä maassa asutaan säällisen mukavasti, useimmilla on oma huone, olkoonkin ruma. Jopa samaan aikaan rakennetut kammottavat konttorirakennukset ovat tarjonneet ihmisille käypiä työtiloja. Halvalla ja rumasti tehtyjä julkisia rakennuksia ymmärrän huonommin.

Että -alkuiset sivulauseet ovat aika hirveitä jos niitä sirottelee tekstin täyteen. Kuvittelisin että useimmat ovat kanssani samaa mieltä siitä, että että-sanojen tulva tukkii tekstin niin, että siitä tulee tasapaksua puuroa. On muitakin vastaavia tekstillätylsistytyskeinoja, mutta käytän tässä esimerkkinä tuota iänikuista ettää. Silti: että-lause on ymmärrettävä. Se palvelee selkeyttä, tiedonvälitystä ja yksiselitteisyyttä, jaloja päämääriä kukin. On mahdollista kirjoittaa selkeästi, informatiivisesti ja yksiselitteisesti ja samalla kauniisti, mutta se ei ole aina helppoa. Jos en ehdi tai osaa muovata kaunista virkettä, koetan kuitenkin edes kirjoittaa mahdollisimman selkeän ja yksiselitteisen. Se on aina kauniimpaa kuin epäselvyys ja tahaton monimerkityksellisyys.

Tunnisteet: , , , ,