11.11.07

"Ihmisoikeusregiimi" ja luovuus

regiimi hallinto(koneisto), hallitus(järjestelmä); hallinta ¶ Esim. "Suharton regiimi" 'Suharton johtama hallinto'. Kansainvälisen yhteistyön kysymyksissä regiimi tarkoittaa (monimerkityksisesti) sopimusten, normien yms. kokonaisuutta tai niiden taustalla olevaa viitekehystä.

Luin juuri Jarmo Papinniemen blogista, että kielenkääntäjän ammattia arvostetaan selvästi enemmän kuin kirjailijan. Kummallista. Sitaatti taas on Pienehköstä sivistyssanakirjasta.

Tämä pimeys on hankalaa, voisin nukkua talviunta. Koetan kuitenkin huvikseni keksiä suomennosta sanahirviölle "ihmisoikeusregiimi". Ongelmana on tietysti sana "regiimi". Tuossa yhdyssanassa se on merkityksessä sopimusten, normien yms. kokonaisuus. Ilmaus on suoraa lainaa englannin ilmauksesta "human rights regime". Sanan "regime" merkitys on tällaisessa käytössä etääntynyt jonkin verran sen arkimerkityksestä, jota NetMOT kuvaa näin:

regime [reɪ'ʒi:m] s (myös régime) 1 hallitus[tapa], hallintojärjestelmä under a totalitarian ~ totalitaarisen hallintojärjestelmän alaisena 2 [vallitseva] järjestelmä, menettely[tapa] We should create a flexible ~ in this issue. Meidän pitäisi kehittää tässä asiassa joustava menettelytapa. 3 ks. regimen.

Älyääkö äidinkielenään englantia puhuva, että merkitysten hallitus[tapa], hallintojärjestelmä, [vallitseva] järjestelmä, menettely[tapa] ja merkityksen sopimusten, normien yms. kokonaisuus tai niiden taustalla oleva viitekehys välillä on yhteys? Voiko jälkimmäisen merkityspuuron tajuta suhteellisen helposti siksi, että tuntee ensimmäisen? Toisin sanoen onko sanan "regime" erityismerkitys kansainvälisen yhteistyön kysymyksissä intuitiivisesti tajuttava sivistyneelle englanninkieliselle lukijalle koska hän tuntee sanan "regime" arkimerkityksen?

Kysymys on kääntäjälle olennainen. Jos sanan "regime" erityismerkitys esimerkiksi ilmauksessa "human rights regime" ei ole intuitiivisesti selvä tai ainakin kohtalaisen helposti arvattavissa, suomeksi voinee puhua "regiimistä" (vaikka se kuulostaakin minusta kammottavalta), sillä termi on englanniksikin niin tekninen, että se täytyy erikseen opetella. Sen sijaan jos englanninkielisen lukijan on kohtalaisen helppo tajuta erityismerkitys, suomentajan täytyy (tämä on määräys) keksiä sanalle hyvä suomenkielinen vastine. On viheliäistä kääntää tekstiä vaikeammaksi kuin mitä alkuteksti on. Tajuttavaa sanaa ei siis tule käännöksessä korvata vierasperäisellä termillä, jonka merkitys on erikseen opeteltava.

Ei tässä kuitenkaan kaikki. Kuvitellaan, että sanan "regime" erikoismerkitys on niin etäällä sen arkimerkityksestä, että sivistynytkin englanninkielinen lukija joutuu opettelemaan erityismerkityksen erikseen. Kuitenkin: kun hän opettelee sen, hän hahmottaa sen yhteyden sanan arkimerkitykseen. Oppiessaan erityismerkityksen hän siis laajentaa kykyään käyttää jo ymmärtämäänsä sanaa. On iso ero siinä, opetteleeko mitäänsanomattoman termin merkityksen vai oppiiko, että jotain tuttua sanaa käytetään sellaisellakin tavalla, josta ei ollut ennen kuullut – etenkin jos oppimisen jälkeen tajuaa, että entuudestaan tuttu merkitys kohtaa uuden merkityksen siellä täällä. Väitän, että tämä ero liittyy mahdollisuuteen käyttää sanoja luovasti.

Voi olla ihmisiä, jotka omaksuvat teknisen termin vikkelästi kuin kärpät ja alkavat välittömästi käyttää sitä oivaltavasti. Väitän kuitenkin, että heitä on harvassa. Me muut käytämme erikseen opeteltua mitäänsanomatonta teknistä termiä pitkään mekaanisesti vain muutamissa yhteyksissä, joihin tiedämme sen sopivan tai "kuuluvan". Tällainen kielenkäyttö johtaa helposti jo monta kertaa toistettujen ajatusten toistamiseen vielä kerran, ei tuoreeseen, luovaan ajatteluun.

Entä jos uuden teknisen termin sijasta opimmekin, että meille jo tutulla sanalla onkin tekninen lisämerkitys, joka sivuaa arkimerkitystä? (Nyt haluaisin antaa esimerkin, mutta marraskuinen mieleni kieltäytyy yhteistyöstä; keksikää siis itse.) Uskon, että tekninen merkitys on tässä tapauksessa opittavissa ja omaksuttavissa aika nopeasti oivaltavaan, luovaankin käyttöön.

Suomenkielisessä tieteessä on palattu 1800-luvulle: iso osa varsinaisesta tutkimuksesta kirjoitetaan suurilla sivistyskielillä, suomeksi julkaistaan yhä useammin vain kansantajuistettuja esityksiä siitä, mikä on ensin julkaistu muilla kielillä. Kansantajuistaminen on tietysti erilaista kuin 1800-luvulla, sillä oletettu yleisö ovat muun muassa alan suomalaiset opiskelijat; ei siis tarvitse kansantajuistaa enää yhtä paljon. Ilmiö on silti selvä. Joillain aloilla se on erityisen selvä, ja opiskelijat siirtyvät nopeasti käyttämään opinnoissaan lähinnä englantia. Koska en ole mikään fennomaani, minulla ei ole mitään tätä vastaan. Se kyllä mietityttää kuinka paljon näillä aloilla kannattaa suomentaa. Jos vaikapa jonkun teknisen alan opiskelijat käyttävät jo alan kansainvälisyydenkin takia englantia jatkuvasti, kannattaako heidän yleisimmillekään termeilleen luoda suomenkielisiä vastineita? Jos opiskelijoistakin suuri enemmistö käyttää englanninkielisiä termejä selvästi luontevammin kuin suomenkielisiä, ei välttämättä kannata. Ei ole mitään pakkoa pyrkiä edistämään tuollaisen alan tiedettä suomen kielellä.

Kaikilla aloilla tilanne ei kuitenkaan ole kuvatunkaltainen. Lisäksi kuvittelen, että kielen rooli vaihtelee aloittain jonkin verran. Kansainvälisen yhteistyön kysymyksiin keskittyvä opiskelija käyttää tietysti opinnoissaan monia kieliä, mutta hän ei kuitenkaan ainakaan vielä ole kokonaan luopunut äidinkielellään kirjoittamisesta. Minusta on melko mielekästä sanoa, että moni suomalainen opiskelija ja tutkija ajattelee asiansa suomeksi. Siitä olen varma, että käsitteellinen ajattelu voi olla luovaa ja hyvää vain niillä käsitteillä, jotka on ymmärretty ja omaksuttu kunnolla.

Pitäisikö sana "regime" siis suomentaa kun puhutaan vaikkapa "human rights regimestä"? Mielestäni pitäisi, sillä "regiimi" on rasittava kivensiru suomalaisen opiskelijan tiellä. Hyvä suomennos nopeuttaisi käsitteen omaksumista. En ole kuitenkaan kuullut yhdestäkään suomennosyrityksestä. Jos jaksoit lukea tämän kokonaan, olisi hauskaa jos kertoisit mitä suomennosvaihtoehtoja tuli mieleen. Erityisen mielelläni kuulisin jo aiemmin esitetyistä suomennosehdotuksista mikäli sellaisia on.

Tunnisteet: , ,

20 Comments:

Anonymous mies said...

Entä jos uuden teknisen termin sijasta opimmekin, että meille jo tutulla sanalla onkin tekninen lisämerkitys, joka sivuaa arkimerkitystä? (Nyt haluaisin antaa esimerkin, mutta marraskuinen mieleni kieltäytyy yhteistyöstä; keksikää siis itse.)

pillu.

11.11.07  
Blogger Eufemia said...

Ja se tekninen lisämerkitys on... hmm, onkohan se käytössä ilmauksessa "antaa pillua"?

11.11.07  
Anonymous soli said...

"Voi olla ihmisiä, jotka omaksuvat teknisen termin vikkelästi kuin kärpät ja alkavat välittömästi käyttää sitä oivaltavasti." Ja sitten jätät itsesi kastiin, joka ei opi termiä pitkiin aikoihin. Luulisin, että on kolmaskin kasti: ne, jotka nappaavat uuden termin vikkelästi mutta käyttävät sitä aivan omiin tarkoituksiinsa, ja siinä mielessä toki erittäin luovasti. Samoin kuin sinulla, ei minulle tule marraskuun illassa tästä esimerkkiä mieleen, mutta valaissee, kun sanon, että hyvin usein vikkeliä ovat poliitikot ja mainosväki...

Suomentajaksi olen kehno, mutta lausun kuitenkin, että jospa se regiimi voisi olla "sopimuskokonaisuus"? Pitkä sana, mutta on niitä pitempiäkin. Tai luo uusi, "sopimusto"? Heh.

Sillä olen sen verran fennomaani, että minusta on loistavaa, että meidän pienellä kielellämme on vastineet "kaikkiin" ulkomaan kielisiin sanoihin. Esimerkiksi venäjässä, jota puhuu sentää valtavasti paljon enemmän ihmisiä kuin suomea, ei ole jostain syystä tullut tänään tavaksi venäjäntää tietokone- & kommunikaatiomaailman termejä, niinpä kieli kuulostaa jo aika ikävältä epäenglannilta. Samalta se tietysti kuulostaa suomikin, kun heittää sellaisen puolikieli-vaihteen puheeseensa. Mutta tärkeintä on, että on vaihtoehto: että voi halutessaan ilmaista asian sillä "kauniilla" äidinkielellään. Ja koska kielten avaamat merkitysmaailmat ovat niin heterogeenisiä, on todellakin luovempaa ajatella sanoja kahdella kielellä (jos osaa).

11.11.07  
Blogger Matti said...

Peirce esitti, että käsitteen ymmärtämisessä on kolme tasoa. Ne menevät jotenkin näin:

Ensimmäisellä tasolla poimimme sanan itsellemme, ja onnistumme käyttämään sitä karkeasti ottaen oikeissa tilanteissa.

Toisella tasolla kykenemme antamaan abstraktin määritelmän.

Kolmannella tasolla osaamme selittää, mitä mahdollisia havaittavia seurauksia on, jos käsite soveltuu tai ei johonkin esineeseen. Vasta tällä tasolla "ymmärrämme" kunnolla käsitteen.

12.11.07  
Anonymous mies said...

Ja se tekninen lisämerkitys on... hmm, onkohan se käytössä ilmauksessa "antaa pillua"?

vitsini juju oli siinä, että isoimmat riidat vaikkapa ihmissusissa tuntuvat syntyvän siitä, että siellä pillu on käytännössä (vaikkakin huonosti määritelty) parisuhdetta kuvaava tekninen termi jolla on myös (tunteita nostattava) arkimerkitys.

12.11.07  
Anonymous mies said...

matti, eikö peirce puhunut lainkaan siitä tasosta nolla, jolla käytännössä suurin osa arkikommunikaatiosta on. siinä termiä käytetään karkeasti ottaen melkein aina omalla tavalla ja aiheutetaan jatkuvaa sekaannusta. joko puolitahallaan omien argumenttien pönkittämiseksi tai täysin vahingossa.

12.11.07  
Blogger Eufemia said...

Soli, huomiosi kolmannesta kastista on viisas. Myös akateemisessa kirjoittamisessa tapaa tuollaista termien käyttöä - käsitteiden käytöksihän sitä ei voi kutsua. Muotitermit on tungettava joka tekstiin tuomaan lisäarvoa.

"Sopimuskokonaisuus" on muuten hyvä ja jopa alkukielistä ilmausta selkeämpi, mutta liian pitkä ("ihmisoikeussopimuskokonaisuus", uh). Uudissanoja taas kartan jos vain voin; sellaisia kannattaa mielestäni luoda vain tyrmäävän pakon edessä. Olen lukenut sen verran paljon 1800-luvun sanastonuudistajien tekstejä, että tajuan uudissanojen ongelmat vähän liian hyvin. Harva niistä jää osaksi kieltä. Mutta hyviä ehdotuksia silti, kiitos.

Matti, kappas. Pitääköhän tässä näinkin vanhalla iällä tehdä jotain niinkin yllättävää kuin ryhtyä lukemaan Peirceä.

Mies, arvasin teknisen lisämerkityksen siis oikein, hyvä. Noin minäkin luen ihmissusia. Mitä tulee "käsitteen ymmärtämisen tasoon nolla", muistelen Matin joskus kirjoittaneen erinomaisen merkinnän siitä, että yleensä me kyllä ymmärrämme toisiamme ja sekaannukset ovat loppujen lopuksi kuitenkin poikkeustapauksia. Tietysti niitä kertyy tällaiseen pelkillä sanoilla pelaavaan ympäristöön enemmän kuin arkeen, jossa sanotaan ruuan olevan valmista ja ihmiset ymmärtävät tulla pöytään. Matti on tietysti jo poistanut kirjoituksensa.

12.11.07  
Anonymous Punainen Nörtti said...

Minusta "human rights regime" kuulostaa ihan ihmisoikeuksien vastustajien suosimalta propagandatermiltä, mutta ilmeisesti kyse ei ole siitä:-)

Matematiikassa törmään jatkuvasti tilanteisiin, jossa tuntemillani englanninkielisillä joko ei ole suomenkielistä vastinetta, se ei ole vakiintunut tai sitten en tiedä sitä. Ilmiöllä on monia hupaisia seurauksia.

Eräs seuraus on matematiikan "turun murre". Algebran oppisanastossa turkulaisilla on tapa suomentaa ja helsinkiläisillä taas vääntää suoraan englannista. Esimerkiksi turkulaiset kutsuvat ideaalia
ihanteeksi, ja sanankäytöstä pystyy usein päättelemään puhujan kotiyliopiston.


Split exact sequence
on sitten puhujasta riippuen halkeava, splittaava tai lohkeava. (Tässä tapauksessa ensimmäinen vaihtoehto tuntuu olevan edes hiukan vakiintunut.)

Tilanteissa, joissa vakiintuneita suomennoksia ei ole, olen useasti päätynyt kirjoittamaan suomalaisten luettavaksi tarkoitettua tekstiä englanniksi ihan siksi, etten tiedä termejä suomeksi.

Normaalissa puheessa sitten käytetään suomea ja väännetään englanninkielisiä erikoistermejä suomalaiseen suuhun sopiviksi lennosta. Laskuharjoitusassistenttina toimiessa aina joskus joutuu ongelmiin, kun ei ole ihan varma, mitä mahdollisista suomennoksista luennoitsija käyttää.

Vaikka kyse on niin teknisistä aiheista, että niistä ei ole syytä julkaista suomeksi (muutamia graduntekijöitä lukuunottamatta), vakiintuneet suomennokset erikoistermeille olisivat silti ihan kiva juttu.

12.11.07  
Blogger Erastotenes Aleksandrialainen said...

Meidän laitoksellamme, (jonka jätän anonymiteettiäni suojatakseni mainitsematta), kandintyöt ja diplomityöt on pakko kirjoittaa suomeksi, jossei saa erikoislupaa englannin käyttöön. Syynä tällaiseen voisi olla esim. valvovan professorin puutteellinen suomen kielen taito.

Ajatus on kaunis: kun kaikki muu tutkimus tehdään englanniksi, diplomityöt pitävät suomenkielistä terminologiaa hengissä. Näin se sitten käytännössä toimiikin. Samalla varataan mahdollisuus käyttää diplomityössä kertaalleen julkaistuja aineistoja varsinaisiin artikkeleihin, sillä todennäköisyys, että suomenkielistä diplomityötä pidettäisiin "ennenaikaisen julkaisuna" (premature publication) on pieni.

12.11.07  
Blogger Eufemia said...

Punainen nörtti, sana "regime" on tuossa ilmauksessa tosiaan ihan neutraali. Mutta oih, "matematiikan Turun murre"! Ihanaa millaisilla tavoilla kieli elää. Mutta niin, vakiintuneet suomennokset helpottavat elämää - tai edes sitten vakiintunut päätös käyttää vieraskielisiä termejä.

Erastotenes, mukava kuulla, ettei suomenkielisen terminologian elossa pitäminen ole ainoa syy sille, että diplomityöt kirjoitetaan suomeksi. Ainoana syynä se näet olisi ainakin minun mielestäni hankala; alkaisi kuulostaa hengityskoneelta.

12.11.07  
Blogger Timo Riitamaa said...

Tällainen työvirtaus-kysymys: kääntävätkö kääntäjät hankalaa kohtaa kunnes se tulee tyydyttävästi käännetyksi, vai kerääkö kääntäjä hankalia käännettäviä taskut täyteen ja pohtii niitä sitten uima-altaassa / vessassa / lenkillä / ruokaa laittaessa ym. toimen ohessa?

12.11.07  
Blogger Eufemia said...

Osaan vastata vain omasta puolestani: Teen ensin raakakäännöksen. Sitten hion sen kertaalleen alusta loppuun niin, että merkkaan hankalat kohdat jotenkin ja jatkan eteenpäin. Hion uudestaan taas alusta loppuun, ja yleensä osa hankalilta tuntuneista kohdista ratkeaa helposti. Riippuu tekstistä ja käytössä olevasta ajasta montako kertaa toistan tämän. Joka tapauksessa vaikeita käännettäviä tapaa lopulta olla jäljellä vain kourallinen; ne sitten kyllä pyörivät päässä öisinkin aina hamaan kalmanlinjaan saakka.

12.11.07  
Blogger Tulta syöksevä lintu said...

Ihanaa, "hengityskone"! Omaksuin juuri uuden poleemisen metaforan.

Hyvää käännöstä en tuolle human rights regimelle tai muillekaan vastaaville keksi, mutta "ihmisoikeusjärjestelmästä" voi puhua ja panna eteen vielä "kansainvälisen" legitimaatiotapaa merkitsemään. Tämä ei kuitenkaan onnistu viittaamaan kyllin väljästi englanninkielisen termin tarkoittamiin joustaviin ja moninaisiin hallintotapoihin, jotka järjestyvät aihepiirin ympärille. On siis yhä hyvä jättää se "regime" vähintään sulkuihin, koska aiheen käsittelyssä ei joka tapauksessa onnistuta välttämään viittauksia englanniksi käytävään keskusteluun. "Regiimi" on ruma sana. Minusta anglismin saisi sallia.

Keksitkö "-ismille" suomenkielisen vastineen, toveri kielikonservatiivi?

14.11.07  
Blogger Eufemia said...

Toveri poleemikko, en minä ole kielikonservatiivi, vaan pelkkä pragmaatikko, joten "-ismiä" ei minusta tarvitse suomentaa. Ihmisethän ymmärtävät sen.

"Regime" on englantia eikä anglismi. Mutta kyllä, "regiimi" on ruma sana. "Järjestelmä" on hyvä, mutta olet oikeassa siinä, ettei se tavoita koko haettua merkitystä - ei ainakaan jos sitä ei onnistuta tietoisesti ottamaan erikoiskäyttöön samalla tapaa kuin "regime" on englannissa otettu.

14.11.07  
Blogger Tulta syöksevä lintu said...

Regime ei ole englantia enää sen jälkeen, kun olen käyttänyt sitä suomeksi, mitä se nyt sitten tarkoittaakin (lausunut sanan foneettisesti, sisällyttänyt sen suomenkieliseen lauseeseen tai [muuhun] esteettisesti järjestävään ajattelun yhteyteen, ajatellut ja tarkoittanut sen suomeksi). Anglismiksi sitä voi kutsua kielen "puhtaudesta" kiinnostunut.

"Pragmaatikko"? Kuulostaa, että et tyydy pragmatismiin. Taidat olla pikemminkin funktionalisti.

16.11.07  
Blogger Eufemia said...

Funkis-kielenhuoltoa? No mikä ettei. Tekstihän kirjoitetaan jotain tarkoitusta varten, ja kyllä, minusta on hyvä, että se palvelee tarkoitustaan mahdollisimman hyvin.

16.11.07  
Blogger Ironmistress said...

Niin, kysehän ei suinkaan ole englannista vaan latinasta.

Kyseessä on siis alunperin latinan kielen regis-sanan johdannainen, joka tarkoittaa "hallintoa" tai "hallitsemista", ja sana on lainattu englantiin latinasta - tai pikemminkin ranskasta. (Englannin kielestä noin 50% on joka tapauksessa latinaa - englanti latinoitiin läpikotaisin 1700-luvulla.)

Siksi kaikesta päätellen asiaa pitäisi lähestyä latinan, ei englannin eikä ranskan, kautta.

Suomen kielessähän lainasanat on tapana ottaa kantakielessä (tässä tapauksessa latinasta), ja siksi regiimi on täysin hyväksyttävää suomea. Se ei siis ole anglismi, vaan latinismi.

19.11.07  
Blogger Eufemia said...

Ironmistress, se olisi latinismi mikäli latinasta löytyisi sanalle "regis" se erikoismerkitys, mistä oli puhe. Ei kuitenkaan löydy, vaan erikoismerkitys on kehittynyt nimen omaan englannin sanalle "regime" (joka on toki alkujaan lainaa latinasta). Siksi esimerkiksi ilmaus "ihmisoikeusregiimi" on anglismi.

19.11.07  
Anonymous Sokea kana said...

Kun niin moni viisas ihminen on jo ollut asialla, niin ehkä ei tästäkään ole, mutta itse puhuisin ihmisoikeussäännöstöstä...

20.11.07  
Blogger Eufemia said...

Hmm, "säännöstö"... ei paha, mutta ehkä hieman kapea. Regiimillä kun tarkoitetaan myös sopimusten ja normien "taustalla olevaa viitekehystä". Mutta silti, ei välttämättä lainkaan huono idea.

23.11.07  

Lähetä kommentti

<< Home