25.5.07

Argonauta

The argonauts (genus Argonauta, the only extant genus in the Argonautidae family) are a group of pelagic octopuses. They are also called paper nautiluses, by analogy with chambered nautiluses and referring to the paper-thin eggcase that females secrete. This structure lacks the gas-filled chambers present in chambered nautilus shells and is not a true cephalopod shell, but rather an evolutionary innovation unique to the genus Argonauta. (Wikipedia: Argonaut.)

The female lives in a thin, calcareous, laterally compressed shell secreted by its dorsal arms. The shell is paper-thin and the animal is commonly called the "paper nautilus." The latter part of the name comes from similarly-shaped shell of Nautilus. The shell of the pearly nautilus, however, is the true cephalopod shell (i.e., the homologue of the molluscan shell) and not a unique evolutionary innovation like the "shell" of Argonauta. (Tree of Life web project: Argonauta.)

Argonautti levittää kaksi lonkeroräpyläänsä yleensä paperinohuen kuorensa suojaksi. Tuossa kuvassa lonkeroräpylät näkyvät ylhäällä, ne siis ovat poissa kuoren ympäriltä. Tree of Lifen artikkelista löytyy kuva, jota tarpeeksi pitkään katselemalla ymmärtää kuinka räpylä suojelee kuorta.

Aristoteleen (Historia Animalium 622b) mukaan argonautit käyttävät räpylöitään myös purjeina; aluksena toimii kelluva kuori. Verne uskoi väitteen, ja Wikipedian artikkelissa esitelläänkin hämmentävä kuva purjehtivista argonauteista. Purjehduskyvystä ei ole mitään todisteita, mutta väite lienee kuitenkin vaikuttanut nimeämiseen; argonautithan olivat purjehtijoita. Argonauttien aiempi nimi Nautilus (joka sittemmin siirtyi toisen mustakalasuvun nimeksi) tarkoittaa sekin purjehtijaa.

Tunnisteet: , ,

3 Comments:

Blogger Erastotenes Aleksandrialainen said...

Postauksesi ovat kuin helmiä: kauniita ja pyöreitä. Niitä on mukava lukea, mutta hankala kommentoida. Mistään ei saa kiinni.

25.5.07  
Blogger Eufemia said...

Välillä niinkin - ajoin toisin, onhan täällä joskus vängätty kovastikin.

Eräs ystäväni muuten tapasi valittaa siitä, että vaikka pyydettäessä selostan koherentisti mitä hyvänsä itseeni liittyvää ja sensuroin vain muita ihmisiä liian läheltä liippaavat asiat, niin silti hän ei saa otetta, tai hänen sanojansa käyttääkseni "tunne veren makua". Viime aikoina hän ei ole enää valittanut. Tottui kai.

Taidankin seuraavaksi kirjoittaa yksityisyydestä ja kunniasta. Kunhan ehdin.

25.5.07  
Blogger Tom Nokkeli said...

Perhana jos ehdit ennen.

Mutta juuri tänään keskustelin oppilaitteni kanssa sudenkorennontoukan suuluista ja siitä, että sudenkorennontoukka ei oikeastaan ole ole sudenkorennon lapsi.

25.5.07  

Lähetä kommentti

<< Home