13.5.04

Populaarimusiikkia

It cost me a lot
But there’s one thing that I’ve got
It’s my man
It’s my man

Cold or wet
Tired, you bet
All of this I’ll soon forget
With my man

He’s not much on looks
He’s no hero out of books
But I love him
Yes, I love him

Two or three girls
Has he
That he likes as well as me
But I love him

I don’t know why I should
He isn’t true
He beats me, too
What can I do?

Oh, my man, I love him so
He’ll never know
All my life is just a spare
But I don’t care
When he takes me in his arms
The world is bright
All right

What’s the difference if I say
I’ll go away
When I know I’ll come back
On my knees someday

For whatever my man is
I’m his forevermore

Olen taas flunssassa eikä lukemisesta tahdo tulla mitään. Yskänpuuskat eivät kuitenkaan toistu niin tiheään, ettenkö kahden puuskan välissä ehtisi soittaa aina yhtä kappaletta, joten olen soitellut. Tuon äskeisen perheväkivallan uhrin ruikutuksen on kirjoittanut ja tehnyt tunnetuksi Billie Holiday. Moni muu Real Bookiin päätynyt standardikipale toistaa pohjimmiltaan samantyyppistä autuasta alistumisajattelua, esimerkiksi George Gershwinin "The Man I Love":

When the mellow moon begins to beam,
Ev'ry night I dream a little dream,
And of course Prince Charming is the theme,
The he for me.
Although I realize as well as you
It is seldom that a dream comes true,
To me it's clear
That he'll appear.

Some day he'll come along,
The man I love
And he'll be big and strong,
The man I love
And when he comes my way
I'll do my best to make him stay.

He'll look at me and smile
I'll understand ;
And in a little while,
He'll take my hand ;
And though it seems absurd,
I know we both won't say a word

Maybe I shall meet him Sunday
Maybe Monday, maybe not ;
Still I'm sure to meet him one day
Maybe Tuesday will be my good news day

He'll build a little home
Just meant for two,
From which I'll never roam,
Who would - would you ?
And so all else above
I'm waiting for the man I love.

Jäin miettimään toistetaanko nykypopulaarimusiikissa tätä hieman kiusallisen tuntuista oman arvon ja identiteetin hakemista toisesta. Haetaanko sanoituksissa edelleen toista ihmistä, johon leimautua ja jonka kautta elää? Päätin ottaa selvää.

Oletin oikeastaan, ettei haettaisi. Kuvittelin törmääväni kertakäyttöihmissuhdeoppiin, itsenäisyysjulistuksiin tai edes jonkinlaisiin girl power -vuodatuksiin. Sitten olisin kirjoittanut siitä, ettei jonkin asetelman nurinkääntäminen ja ehdoton kieltäminen vielä merkitse siitä irti pääsyä: ehdoton kieltäminenhän antaa tuon alkuperäisen asetelman edelleen määrätä siitä, mistä valitaan. Se säilyttää jakolinjat entisellään, se ei muuta tai lisää vaihtoehtoja, se vain sitoutuu tarjottuun malliin valitsemalla sen ehdottoman vastakohdan.

Mutta minäpä olin väärässä. Lyöntien sietämistä ei tietenkään myönnetä, muu näkyy pysyneen suunnilleen ennallaan. Menkää lukemaan vaikkapa Britney Spearsin lyriikoita jos ette usko.