16.4.05

Modern Magic

Pale and cold as a statue she met him, but the moment he began to say humbly, "Forgive me, Rose," she silenced him with an imperious gesture and the command "Don't speak of it; I only remember that it was very horrible, and wish to forget it all as soon as possible."
"All, Rose?" he asked, significantly.
"Yes, all. No one would care to recall the follies of a hashis dream," she answered, turning hastily to hide the scarlet flush that would rise, and the eyes that would fall before his own.

Aika moni muistanee kuinka professori Bhaer moitti halpojen lehtien epämoraalisia seikkailulukemistoja, ja Jo, joka kirjoitti niitä salanimellä ansaitakseen hieman rahaa, häpesi syvästi tuotoksiaan. Hän taisi polttaa omat kopionsa.

Louisa May Alcott kirjoitti salanimellä runsaasti epämoraalisia seikkailu- ja skandaalikertomuksia halpoihin viihdejulkaisuihin. Niitä on tietysti julkaistu uudestaan ilman salanimeä, löysin tuolta pienen kokoelman nimeltään Modern Magic.

Yhdessä tarinassa kokeillaan hasista ja melkein hukutaan ja toisessa 15-vuotias poika esittää keimailevaa nuorta neitiä. Hypnoosiakin käsitellään vertahyytävästi kertomuksessa "A Pair of Eyes; or, Modern Magic". Yhdessä pidemmistä tarinoista sankaritar pelastaa rakastamansa nuorukaisen (joka on myös hänen serkkunsa) menemällä naimisiin salaperäisen hindulahkon viimeisen jäsenen kanssa. Tämän piti muinaisen verikoston vuoksi surmata tuo nuorukainen. Lopuksi kaikki paitsi murheellinen pelastettu serkku kuolevat. Hänkin sentään lupaa kuolla pian.

Minun tekisi mieli suomentaa näitä. Haluaako joku julkaista?

3 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Epämoraalisten rakkaus-ja seikkailukertomusten salanimitehtailijana tiedän, että tällä hetkellä näiden julkaisujen menekki on kovasti laantunut. Kahdeksankymmentäluvulta lähtien videot ja muut vastaavat ovat vieneet markkinoita näiltä julkaisuilta. Mutta voisin silti kuvitella, että kämp-hengessä jokin kustantaja (ekaksi tulisi ehkä mieleen Like)saattaisi intoutua lähtemään mukaan tällaiseen hankkeeseen ja samassa hengessä voisi löytyä, jos ei lukijoita, niin kuitenkin ostajia. Kirjamyynnissähän kysymys on siitä että ihmiset saadaan ostamaan, eikä ostamisesta välttämättä seuraa eikä tarvitsekaan seurata lukemista. Taitava markkinointikampanja, vähän tuuria ja avot, vanhanaikainen ja typerä onkin yhtäkkiä muodikasta ja hauskaa. Toivotan onnea!

http://k.ellila.vuodatus.net/

17.4.05  
Blogger Eufemia said...

Minusta on hieman murheellista, ettei kirjamyynnissä ole kyse siitä, lukevatko ihmiset. No, ravistan turhan murheentunteen ja kiitän onnentoivotuksesta. Saatan jopa koettaa onneani tässä kunhan kerkiän.

Salanimitehtailu on hurmaava ilmiö. Se on vähän kuin piippurassit tai nimikoidut nenäliinat.

24.4.05  
Anonymous Anonyymi said...

No olin taas tarkoituksella vähän turhankin kärjekäs. Mutta totuus on, että suuri osa kirjoista ostetaan lahjaksi joten myynti ei suoraan kerro kovinkaan paljon kirjojen lukemisesta. Mutta onneksi meillä on toimiva kirjastolaitos joka myös on merkittävä kirjojen ostaja ja kirjastosta kirjat myös löytävät lukijansa, tai ainakin päätyvät yöpöydälle asti siinä tarkoituksessa että niitä luetaan tai ainakin selataan. Jälkeenpäin vielä kun tätä suomentamisprojektiasi ajattelin, niin tuli kyllä muutenkin sellainen olo että olin vähän turhan skeptinen. Kyseisellä kirjailijalla on edelleen vankka lukijakunta, aina vain uudet sukupolvet löytävät hänen kirjansa ja nauttivat niistä joten ei tuo ideasi oikeastaan ole yhtään hullumpi.

Kirsti

24.4.05  

Lähetä kommentti

<< Home