10.1.07

Runoilijoiden seura on vaarallista

"Kuinka niin?" Albinus kysyi.
"No, kun kirjallisuus elää miltei yksinomaan Elämästä ja Elämäkerroista, se merkitsee että se on kuolemaisillaan. Enkä minä ajattele freudilaisia romaaneja ja romaaneja, joissa käsitellään rauhallista maaseutua. Voit väittää, ettei massakirjallisuudella ole väliä, vaan niillä parilla kolmella oikealla kirjailijalla, jotka pysyttelevät syrjässä, vakavien, mahtiponttisten aikalaisten heitä huomaamatta. Silti se on joskus hyvin koettelevaa. Tulen raivoihini kun näen kirjat, jotka otetaan nykyisin vakavasti."
"Ei", sanoi Albinus, "en ole lainkaan samaa mieltä. Jos meidän aikamme on kiinnostunut yhteiskunnallisista ongelmista, ei ole mitään syytä, miksi lahjakkaat kirjailijat eivät yrittäisi auttaa. Sota, sodanjälkeinen levottomuus –."
"Älä", Conrad voihkaisi lempeästi.

Hairahduin eilen Villa Kiveen Linnunlaulun runoklubiin. Johti siihen, että Pauliina, Juhana ja Timo lähtivät luotani neljän maissa aamulla ja oloni on yhä hieman heikko. Kirjoittelen ja unohdun lukemaan vasta hankkimaani Nabokovin Naurua pimeässä. Sitaattia voi muuten verrata tähän.

Vaikka kuuntelin runoja mielelläni, eilisen klubin mieleenpainuvinta antia lie kiiltävämustakultaraitapaitainen, hattupäinen täti, joka tahtoi kuulla nelisanaisen runouden määritelmän. Kun sitä ei tullut, hän mutisi (tarpeeksi lujaa jotta kaikki kuulivat) hukkaavansa aikaansa. Myöhemmin Kuikassa Pauliina oivalsi: rajoittamattomasti kohdistuva erikoistunut kielenkäyttö.

Kiitos seurasta, senkin hunningollehoukuttelijat.

Tunnisteet: ,

5 Comments:

Anonymous minh said...

Kävin joskus noissa Linnunlaulun runojutuissa, kun oli aikaa vielä semmoiseen. Muutama kerta on jäänyt hyvin mieleen, päällimmäisenä ehkä Anni Sumari lukemassa runojaan; menin totaalisen hurmostilaan ja ranssiin, nainen osaa kirjoittaa mieletöntä runoutta ja vielä lausua sitä niin, että kuullostaa ihanalta.

Jotkut yleisön jäsenet ovat myös tarjonneet viihdykettä joskus. Tuo mutiseva rouva kuullostaa tutulta...

-minh-

10.1.07  
Anonymous Gouda said...

Kuolleiden runoilijoiden seura tekee kaltaisekseen.

11.1.07  
Blogger Timo said...

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

11.1.07  
Blogger Timo said...

sxsweb, sano.

Eikös samainen täti kertonut, miten hän oli aikoinaan oppinut taiteen nelisanaisen määritelmän ( joltakulta professorilta jonkin kurssin viimeisellä luennolla, jos muistan oikein)? Itse määritelmää ei tuikea täti suostunut paljastamaan, mutta ehdin kirjata muistiin lausahduksen: "Aina sä keksit jotakin." Siinäpä se...

Tämä oli debyyttini Linnunlaulussa kuuntelijana. Matka runoilijuuteen on, sitä on. Kiitos Eufemia sinulle, Pauliinalle, joka houkutteli, ja Juhanalle.

11.1.07  
Blogger Pauliina Haasjoki said...

Muistaakseni Kuikassa Euf itse osallistui runouden määritelmän kätilöimiseen merkittävästi. Ja nythän kaikki neljän sanan lauseet alkavat kuulostaa taiteen määritelmiltä. Mainio ilta.

12.1.07  

Lähetä kommentti

<< Home