11.5.05

Koodisana ajatukselle

Olettakaamme ensin, että lauseella on merkitys! Jos korvaamme lauseessa yhden sanan toisella, jolla on sama merkitys mutta eri mieli, niin tämä ei voi vaikuttaa lauseen merkitykseen. Mutta näemme, että ajatus muuttuu sellaisessa tapauksessa. Sillä esimerkiksi lauseen "Aamutähti on Auringon valaisema kappale" ajatus on toinen kuin lauseen "Iltatähti on Auringon valaisema kappale". Joku, joka ei tietäisi, että Iltatähti on Aamutähti, voisi pitää toista ajatusta totena, toista epätotena. Ajatus ei siis voi olla lauseen merkitys, vaan se on ymmärrettävä sen mieleksi. Mutta kuinka on merkityksen laita? Saammeko ylipäänsä kysyä sitä? Onko lauseella kokonaisuutena ehkä vain mieli, muttei merkitystä? Ainakin voi olettaa, että sellaisia lauseita esiintyy, kuten on lauseen osiakin, joilla on kyllä mieli, muttei merkitystä.

Sitaatti on helppo tunnistaa, se on Gottlob Fregen artikkelista "Mielestä ja merkityksestä". Päädyn viimeisen tenttini vuoksi palaamaan tekstihin, joita luin ensimmäisenä opiskeluvuonnani. Olen aivan varmasti tenttinyt tämän kirjan ennenkin, mutta samapa tuo kai. Nostalgisen lisäksi jännittävää, sillä tenttilukemisto on kovin erilaista kuin viime vuosina itse luettavaksi valitsemani.

On muitakin ihmisiä kuin minä, joille tulee sanoista "aamutähti" ja "iltatähti" heti mieleen Frege, mieli ja merkitys. Ajatusketjun julkilausuminen joka kerta kun siitä on tarpeen puhua on työlästä. Samaa puhekieltä osaavat voivat tiivistää sanottavaansa mainitsemalla aamutähden ja iltatähden, tai viivavuoristokiipeilyn, neitsyttarhauksen tai MAT:n.

Ajatustiivistykset mielletään koodisanoiksi vain niin kauan kuin verraten harvat ymmärtävät puhekieltä, jossa niitä käytetään. "Tupenrapinat" on hyvin kuvaannollinen ja helppotajuinen ilmaus, mutten siltikään vuosiin tullut miettineeksi puukontupen rapinaa kuullessani sitä käytettävän. Osa sanoista ei enää kerro ajatustaan jos on koskaan kertonutkaan. Englannin sana "thing" polveutuu muistaakseni muinaisyläsaksan käräjiä merkinneestä sanasta. Käräjistä käräjöitävä, käräjöitävästä päätöksen kohde, päätöksen kohteesta mikä tahansa kapine tai juttu. Ranskan "chosen" takana on samanoloinen kehitys oikeussanastosta.

Otin juuri takaani hyllystä Suomen sanojen alkuperän, osa 2, L-P. Se vain vihjaa ja jättää liki kaikki tarinat kesken. Mieletön haaveeni, valmis etymologinen sanakirja. (Ai niin, olisikohan se Fregen mielestä mieletön?)

5 Comments:

Anonymous Nimetön said...

Vihjaa joo, mutta kertoo se edes hiukkasen enemmän kuin Suomen kielen etymologinen sanakirja I-VII, joka on pelkkää pähkäilyä. Valmis, no jaa, Julius Pokornyn 'Indogermanisches Etymologisches Wörterbuch' on kyllä aika pitkälle 'valmis'.
127.0.0.1

12.5.05  
Blogger Eufemia said...

Valmiin etymologisen sanakirjan pitäisi kertoa kaikki kaikkien kielten sanoista siihen hetkeen saakka, jolloin ensimmäinen inhimillisen kielen sana lausuttiin.

12.5.05  
Anonymous Nimetön said...

eh eh, 'valmis' tarkottaa delannutta, mayhaps c´est impossible ;-)
127.0.0.1

12.5.05  
Blogger Matti said...

Jos luit sitä Raatikaisen kirjassa ollutta Frege- suomennosta, niin haluan protestoida että se on jotenkin tuskallinen. Jos Frege vähääkään kiinnostaa, kantsii tsekata Michael Beaneyn toimittama the Frege Reader. Hyvä johdantoessee luo tarvittavan kontekstin noiden Sinn/Bedeutung juttujen ymmärtämiselle. Itse F:n teksteistä seuraa sitten todella laadukkaita englanninnoksia. Oma ikisuosikkini on myöhäisteksti The Thought.

12.5.05  
Blogger Eufemia said...

Mayhaps, juu, niin uumoilen.

Matti, suomennos vaikuttaa tosiaan aika kömpelöltä. "Mutta näemme, että ajatus muuttuu sellaisessa tapauksessa." Argh.

Kiitos lukusuosituksista, vuoden päästä voin tosin toivoakseni lukea tuonkin alkukielellä, jos siis satun innostumaan. Kiinnostavaa luettavaa olisi niin paljon, eikä Frege ole lukulistani aivan kärkipäässä.

12.5.05  

Lähetä kommentti

<< Home